TÖISSÄ: Kirkkovene - suomalaisen kuvakulttuurin tuote

Se saa ääniä joka vaaleissa, vaikka ei koskaan ole ehdolla. Sillä ”koristellaan” yläasteen oppikirjat ja yleiset vessat. Se on meidän suomalaisten ikioma kulttuurillinen ikoni. Sen voi lukea tasa-arvon ja naiseuden symbolina tai rumana ja halventavana irvikuvana. Voihan kirkkovene! 

Kuka saa piirtää, mitä ja mihin? Onko kirkkovene seksuaalista häirintää? Onko se naisen väheksyntää? Miksi se on suomalainen ilmiö?

Kirjani Paljastavat värit, hoitavat kuvat viron käännös on kohta valmis. Kääntäjä Koidu on aika ajoin kysynyt tarkentavia kysymyksiä. Yhden ainoan kerran olin kummissani. Olen kirjoittanut kirjaan näin:

”Alitajunnan symboliset viestit voivat näkyä suosikkikuvissa ja piirtelemisen ja töhertelyn kautta. Onko siis ihme, että teinit töhertelevät koulukirjoihinsa ”kirkkoveneitä”? He miettivät kehon muutoksia päivittäin, hakevat omaa seksuaali-identiteettiään ja saavat ensimmäisiä seksikokemuksiaan samoihin aikoihin.”

Koidu halusi jutella kirkkoveneistä. Totta kai hän tiesi, mitä kirkkovene tarkoittaa, mutta virossa sanalle ja symbolille ei ole vastinetta. Kirkkoveneitä ei naapurimaan vessoissa näy. En millään uskonut. Totta kai kaikkialla maailmassa piirrellään kirkkoveneitä, vaikka ei niitä tietenkään kutsuta samalla nimellä. Mutta kun ei piirrellä.

Koska en uskonut, otin selvää. Kyselin ja googlailin. Selvisi, että jos kyseessä on tyylitelty, yksinkertaistettu kirkkovene, ulkomaalainen ei tiedä, mitä se esittää. Muilla kansoilla ei tunnu olevan tarvetta töherrellä vaginakuvia. Peniksiä kylläkin. Mitä ihmettä? Miksi me olemme erikoistuneet vaginoihin? Mitä se kertoo meistä? (Ainakin sen, että kirkkoveneen tekijällä on kyseinen elin mielessä.) Mikä on saanut meidät keksimään oman symbolin? Ja mikä on saanut kirkkoveneet leviämään koko maahan ja monelle sukupolvelle? 

Koska en (ainakaan vielä) ole tekemässä kirkkoveneistä kirjaa, taustatyöni jäi puutteelliseksi. Saatan olla väärässä, ja jossain Alaskan perävuorilla on toinen kirkkoveneisiin yhtä ihastunut kansa. Kertokaa ihmeessä, jos näin on. Ottakaa kuva. 

Juuri kun kävimme sähköpostilla kirkkovenekeskustelua kääntäjä Koidun kanssa, hän oli käymässä Tartossa. Siellä hän törmäsi ensimmäistä kertaa Suomen ulkopuolella graffitiin, jossa anatomisesti oikealle kohdalle hahmoa oli maalattu kirkkovene. Koidu ihmetteli asiaa ääneen. Harvinaisuutta todistanut puoliso ei hämmentynyt, vaan totesi: ”Se on varmasti jonkun suomalaisen tekemä”.